ripittänyt
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaaripittänyt
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä ripittää
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ripittänyt | ripittäneet |
genetiivi | ripittäneen | ripittäneiden ripittäneitten |
partitiivi | ripittänyttä | ripittäneitä |
akkusatiivi | ripittänyt; ripittäneen | ripittäneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ripittäneessä | ripittäneissä |
elatiivi | ripittäneestä | ripittäneistä |
illatiivi | ripittäneeseen | ripittäneisiin ripittäneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ripittäneellä | ripittäneillä |
ablatiivi | ripittäneeltä | ripittäneiltä |
allatiivi | ripittäneelle | ripittäneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ripittäneenä | ripittäneinä |
translatiivi | ripittäneeksi | ripittäneiksi |
abessiivi | ripittäneettä | ripittäneittä |
instruktiivi | – | ripittänein |
komitatiivi | – | ripittäneine |