ripustanut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä ripustaa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ripustanut ripustaneet
genetiivi ripustaneen ripustaneiden
ripustaneitten
partitiivi ripustanutta ripustaneita
akkusatiivi ripustanut; ripustaneen ripustaneet
sisäpaikallissijat
inessiivi ripustaneessa ripustaneissa
elatiivi ripustaneesta ripustaneista
illatiivi ripustaneeseen ripustaneisiin
ripustaneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi ripustaneella ripustaneilla
ablatiivi ripustaneelta ripustaneilta
allatiivi ripustaneelle ripustaneille
muut sijamuodot
essiivi ripustaneena ripustaneina
translatiivi ripustaneeksi ripustaneiksi
abessiivi ripustaneetta ripustaneitta
instruktiivi ripustanein
komitatiivi ripustaneine