ripustava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä ripustaa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ripustava ripustavat
genetiivi ripustavan ripustavien
(ripustavain)
partitiivi ripustavaa ripustavia
akkusatiivi ripustava; ripustavan ripustavat
sisäpaikallissijat
inessiivi ripustavassa ripustavissa
elatiivi ripustavasta ripustavista
illatiivi ripustavaan ripustaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi ripustavalla ripustavilla
ablatiivi ripustavalta ripustavilta
allatiivi ripustavalle ripustaville
muut sijamuodot
essiivi ripustavana ripustavina
translatiivi ripustavaksi ripustaviksi
abessiivi ripustavatta ripustavitta
instruktiivi ripustavin
komitatiivi ripustavine