roimiva

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä roimia

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi roimiva roimivat
genetiivi roimivan roimivien
(roimivain)
partitiivi roimivaa roimivia
akkusatiivi roimiva; roimivan roimivat
sisäpaikallissijat
inessiivi roimivassa roimivissa
elatiivi roimivasta roimivista
illatiivi roimivaan roimiviin
ulkopaikallissijat
adessiivi roimivalla roimivilla
ablatiivi roimivalta roimivilta
allatiivi roimivalle roimiville
muut sijamuodot
essiivi roimivana roimivina
translatiivi roimivaksi roimiviksi
abessiivi roimivatta roimivitta
instruktiivi roimivin
komitatiivi roimivine