rokkaava
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
rokkaava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä rokata
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | rokkaava | rokkaavat |
| genetiivi | rokkaavan | rokkaavien (rokkaavain) |
| partitiivi | rokkaavaa | rokkaavia |
| akkusatiivi | rokkaava; rokkaavan | rokkaavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | rokkaavassa | rokkaavissa |
| elatiivi | rokkaavasta | rokkaavista |
| illatiivi | rokkaavaan | rokkaaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | rokkaavalla | rokkaavilla |
| ablatiivi | rokkaavalta | rokkaavilta |
| allatiivi | rokkaavalle | rokkaaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | rokkaavana | rokkaavina |
| translatiivi | rokkaavaksi | rokkaaviksi |
| abessiivi | rokkaavatta | rokkaavitta |
| instruktiivi | – | rokkaavin |
| komitatiivi | – | rokkaavine |