rumentava
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
rumentava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä rumentaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | rumentava | rumentavat |
| genetiivi | rumentavan | rumentavien (rumentavain) |
| partitiivi | rumentavaa | rumentavia |
| akkusatiivi | rumentava; rumentavan | rumentavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | rumentavassa | rumentavissa |
| elatiivi | rumentavasta | rumentavista |
| illatiivi | rumentavaan | rumentaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | rumentavalla | rumentavilla |
| ablatiivi | rumentavalta | rumentavilta |
| allatiivi | rumentavalle | rumentaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | rumentavana | rumentavina |
| translatiivi | rumentavaksi | rumentaviksi |
| abessiivi | rumentavatta | rumentavitta |
| instruktiivi | – | rumentavin |
| komitatiivi | – | rumentavine |