runsastunut
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaarunsastunut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä runsastua
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | runsastunut | runsastuneet |
genetiivi | runsastuneen | runsastuneiden runsastuneitten |
partitiivi | runsastunutta | runsastuneita |
akkusatiivi | runsastunut; runsastuneen |
runsastuneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | runsastuneessa | runsastuneissa |
elatiivi | runsastuneesta | runsastuneista |
illatiivi | runsastuneeseen | runsastuneisiin runsastuneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | runsastuneella | runsastuneilla |
ablatiivi | runsastuneelta | runsastuneilta |
allatiivi | runsastuneelle | runsastuneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | runsastuneena | runsastuneina |
translatiivi | runsastuneeksi | runsastuneiksi |
abessiivi | runsastuneetta | runsastuneitta |
instruktiivi | – | runsastunein |
komitatiivi | – | runsastuneine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} |