Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

ruohikko

  1. ruohosta koostuva kasvusto, ruohoa kasvava paikka

Ääntäminen muokkaa

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ruohikko ruohikot
genetiivi ruohikon ruohikoiden
ruohikoitten
ruohikkojen
partitiivi ruohikkoa ruohikkoja
ruohikoita
akkusatiivi ruohikko;
ruohikon
ruohikot
sisäpaikallissijat
inessiivi ruohikossa ruohikoissa
elatiivi ruohikosta ruohikoista
illatiivi ruohikkoon ruohikkoihin
ruohikoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi ruohikolla ruohikoilla
ablatiivi ruohikolta ruohikoilta
allatiivi ruohikolle ruohikoille
muut sijamuodot
essiivi ruohikkona ruohikkoina
ruohikoina
translatiivi ruohikoksi ruohikoiksi
abessiivi ruohikotta ruohikoitta
instruktiivi ruohikoin
komitatiivi ruohikkoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo ruohiko-
vahva vartalo ruohikko-
konsonantti-
vartalo
-


  • IPA: /ˈruo̯hikːo/
  • tavutus: ruo‧hik‧ko

Etymologia muokkaa

ruoho

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa