ruokkiva

Suomi

Verbi

ruokkiva

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä ruokkia

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	ruokkiva	ruokkivat
genetiivi	ruokkivan	ruokkivien (ruokkivain)
partitiivi	ruokkivaa	ruokkivia
akkusatiivi	ruokkiva; ruokkivan	ruokkivat
sisäpaikallissijat
inessiivi	ruokkivassa	ruokkivissa
elatiivi	ruokkivasta	ruokkivista
illatiivi	ruokkivaan	ruokkiviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	ruokkivalla	ruokkivilla
ablatiivi	ruokkivalta	ruokkivilta
allatiivi	ruokkivalle	ruokkiville
muut sijamuodot
essiivi	ruokkivana	ruokkivina
translatiivi	ruokkivaksi	ruokkiviksi
abessiivi	ruokkivatta	ruokkivitta
instruktiivi	–	ruokkivin
komitatiivi	–	ruokkivine