ryhdistäytyvä

Suomi

ryhdistäytyvä

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	ryhdistäytyvä	ryhdistäytyvät
genetiivi	ryhdistäytyvän	ryhdistäytyvien (ryhdistäytyväin)
partitiivi	ryhdistäytyvää	ryhdistäytyviä
akkusatiivi	ryhdistäytyvä; ryhdistäytyvän	ryhdistäytyvät
sisäpaikallissijat
inessiivi	ryhdistäytyvässä	ryhdistäytyvissä
elatiivi	ryhdistäytyvästä	ryhdistäytyvistä
illatiivi	ryhdistäytyvään	ryhdistäytyviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	ryhdistäytyvällä	ryhdistäytyvillä
ablatiivi	ryhdistäytyvältä	ryhdistäytyviltä
allatiivi	ryhdistäytyvälle	ryhdistäytyville
muut sijamuodot
essiivi	ryhdistäytyvänä	ryhdistäytyvinä
translatiivi	ryhdistäytyväksi	ryhdistäytyviksi
abessiivi	ryhdistäytyvättä	ryhdistäytyvittä
instruktiivi	–	ryhdistäytyvin
komitatiivi	–	ryhdistäytyvine