säännöstelevä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä säännöstellä

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi säännöstelevä säännöstelevät
genetiivi säännöstelevän säännöstelevien
(säännösteleväin)
partitiivi säännöstelevää säännösteleviä
akkusatiivi säännöstelevä; säännöstelevän säännöstelevät
sisäpaikallissijat
inessiivi säännöstelevässä säännöstelevissä
elatiivi säännöstelevästä säännöstelevistä
illatiivi säännöstelevään säännösteleviin
ulkopaikallissijat
adessiivi säännöstelevällä säännöstelevillä
ablatiivi säännöstelevältä säännösteleviltä
allatiivi säännöstelevälle säännösteleville
muut sijamuodot
essiivi säännöstelevänä säännöstelevinä
translatiivi säännösteleväksi säännösteleviksi
abessiivi säännöstelevättä säännöstelevittä
instruktiivi säännöstelevin
komitatiivi säännöstelevine