säilyttävä

  1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä säilyä

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi säilyttävä säilyttävät
genetiivi säilyttävän säilyttävien
(säilyttäväin)
partitiivi säilyttävää säilyttäviä
akkusatiivi säilyttävä;
säilyttävän
säilyttävät
sisäpaikallissijat
inessiivi säilyttävässä säilyttävissä
elatiivi säilyttävästä säilyttävistä
illatiivi säilyttävään säilyttäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi säilyttävällä säilyttävillä
ablatiivi säilyttävältä säilyttäviltä
allatiivi säilyttävälle säilyttäville
muut sijamuodot
essiivi säilyttävänä säilyttävinä
translatiivi säilyttäväksi säilyttäviksi
abessiivi säilyttävättä säilyttävittä
instruktiivi säilyttävin
komitatiivi säilyttävine
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo säilyttävä-
vahva vartalo säilyttävä-
konsonantti-
vartalo
-

säilyttävä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä säilyttää

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi säilyttävä säilyttävät
genetiivi säilyttävän säilyttävien
(säilyttäväin)
partitiivi säilyttävää säilyttäviä
akkusatiivi säilyttävä;
säilyttävän
säilyttävät
sisäpaikallissijat
inessiivi säilyttävässä säilyttävissä
elatiivi säilyttävästä säilyttävistä
illatiivi säilyttävään säilyttäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi säilyttävällä säilyttävillä
ablatiivi säilyttävältä säilyttäviltä
allatiivi säilyttävälle säilyttäville
muut sijamuodot
essiivi säilyttävänä säilyttävinä
translatiivi säilyttäväksi säilyttäviksi
abessiivi säilyttävättä säilyttävittä
instruktiivi säilyttävin
komitatiivi säilyttävine
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo säilyttävä-
vahva vartalo säilyttävä-
konsonantti-
vartalo
-