sanoittava
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
sanoittava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä sanoittaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sanoittava | sanoittavat |
| genetiivi | sanoittavan | sanoittavien (sanoittavain) |
| partitiivi | sanoittavaa | sanoittavia |
| akkusatiivi | sanoittava; sanoittavan | sanoittavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sanoittavassa | sanoittavissa |
| elatiivi | sanoittavasta | sanoittavista |
| illatiivi | sanoittavaan | sanoittaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sanoittavalla | sanoittavilla |
| ablatiivi | sanoittavalta | sanoittavilta |
| allatiivi | sanoittavalle | sanoittaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sanoittavana | sanoittavina |
| translatiivi | sanoittavaksi | sanoittaviksi |
| abessiivi | sanoittavatta | sanoittavitta |
| instruktiivi | – | sanoittavin |
| komitatiivi | – | sanoittavine |