selkenevä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä seljetä

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi selkenevä selkenevät
genetiivi selkenevän selkenevien
(selkeneväin)
partitiivi selkenevää selkeneviä
akkusatiivi selkenevä; selkenevän selkenevät
sisäpaikallissijat
inessiivi selkenevässä selkenevissä
elatiivi selkenevästä selkenevistä
illatiivi selkenevään selkeneviin
ulkopaikallissijat
adessiivi selkenevällä selkenevillä
ablatiivi selkenevältä selkeneviltä
allatiivi selkenevälle selkeneville
muut sijamuodot
essiivi selkenevänä selkenevinä
translatiivi selkeneväksi selkeneviksi
abessiivi selkenevättä selkenevittä
instruktiivi selkenevin
komitatiivi selkenevine