shackle

Englanti

Substantiivi

shackle (monikko shackles)

1. raudat, käsi- tai jalkaraudat, kahleet
2. (kuvaannollisesti) kahleet
3. sakkeli
4. (merenkulku) yleensä 15 sylin (90 jalkaa) pituus touvia t. ankkuriketjua

Liittyvät sanat

• fetter, fetterlock, manacle

Verbi

Taivutus
ind. prees. y. 3. p.	shackles
part. prees.	shackling
imp. & part. perf.	shackled

shackle

1. kahlita, kahlehtia, panna rautoihin