sakkeli
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasakkeli (6)
- U:n tai hevosenkengän muotoinen metalliesine, jonka läpi menee avattava ruuvi. Sakkelia käytetään ketjujen kiinnittämiseen
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈsɑkːeli/
- tavutus: sak‧ke‧li
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sakkeli | sakkelit |
genetiivi | sakkelin | sakkelien sakkeleiden sakkeleitten |
partitiivi | sakkelia | sakkeleita sakkeleja |
akkusatiivi | sakkeli; sakkelin |
sakkelit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | sakkelissa | sakkeleissa |
elatiivi | sakkelista | sakkeleista |
illatiivi | sakkeliin | sakkeleihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | sakkelilla | sakkeleilla |
ablatiivi | sakkelilta | sakkeleilta |
allatiivi | sakkelille | sakkeleille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | sakkelina | sakkeleina |
translatiivi | sakkeliksi | sakkeleiksi |
abessiivi | sakkelitta | sakkeleitta |
instruktiivi | – | sakkelein |
komitatiivi | – | sakkeleine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | sakkeli- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaruotsin sanasta schackel < englannin sanasta shackle[1]
Käännökset
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- sakkeli Kielitoimiston sanakirjassa