sakkeli
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
sakkeli (6)
- U:n tai hevosenkengän muotoinen metalliesine, jonka läpi menee avattava ruuvi. Sakkelia käytetään ketjujen kiinnittämiseen
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈsɑkːeli/
- tavutus: sak‧ke‧li
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sakkeli | sakkelit |
| genetiivi | sakkelin | sakkelien sakkeleiden sakkeleitten |
| partitiivi | sakkelia | sakkeleita sakkeleja |
| akkusatiivi | sakkeli; sakkelin |
sakkelit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sakkelissa | sakkeleissa |
| elatiivi | sakkelista | sakkeleista |
| illatiivi | sakkeliin | sakkeleihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sakkelilla | sakkeleilla |
| ablatiivi | sakkelilta | sakkeleilta |
| allatiivi | sakkelille | sakkeleille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sakkelina | sakkeleina |
| translatiivi | sakkeliksi | sakkeleiksi |
| abessiivi | sakkelitta | sakkeleitta |
| instruktiivi | – | sakkelein |
| komitatiivi | – | sakkeleine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | sakkeli- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
ruotsin sanasta schackel < englannin sanasta shackle[1]
Käännökset muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- sakkeli Kielitoimiston sanakirjassa