touvi
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaatouvi (5)
- (merenkulku) paksu, kolmesta tai neljästä köydestä myötäpäivään kierretty (hamppu)kuitu- tai metalliköysi hinausta ja kiinnitystä varten
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈt̪ou̯ʋi/
- tavutus: tou‧vi
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | touvi | touvit |
genetiivi | touvin | touvien (touvein) |
partitiivi | touvia | touveja |
akkusatiivi | touvi; touvin |
touvit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | touvissa | touveissa |
elatiivi | touvista | touveista |
illatiivi | touviin | touveihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | touvilla | touveilla |
ablatiivi | touvilta | touveilta |
allatiivi | touville | touveille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | touvina | touveina |
translatiivi | touviksi | touveiksi |
abessiivi | touvitta | touveitta |
instruktiivi | – | touvein |
komitatiivi | – | touveine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | touvi- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaa- mahd. hollannin touw-sanasta
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- touvi Kielitoimiston sanakirjassa