sievistelevä
Suomi muokkaa
Adjektiivi muokkaa
sievistelevä
- sellainen, joka sievistelee
Etymologia muokkaa
- 1. partisiippi verbistä sievistellä akt.
Käännökset muokkaa
1. sievistelevä
|
Verbi muokkaa
sievistelevä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä sievistellä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sievistelevä | sievistelevät |
| genetiivi | sievistelevän | sievistelevien (sievisteleväin) |
| partitiivi | sievistelevää | sievisteleviä |
| akkusatiivi | sievistelevä; sievistelevän | sievistelevät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sievistelevässä | sievistelevissä |
| elatiivi | sievistelevästä | sievistelevistä |
| illatiivi | sievistelevään | sievisteleviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sievistelevällä | sievistelevillä |
| ablatiivi | sievistelevältä | sievisteleviltä |
| allatiivi | sievistelevälle | sievisteleville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sievistelevänä | sievistelevinä |
| translatiivi | sievisteleväksi | sievisteleviksi |
| abessiivi | sievistelevättä | sievistelevittä |
| instruktiivi | – | sievistelevin |
| komitatiivi | – | sievistelevine |