siittävä

  1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä siitä

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi siittävä siittävät
genetiivi siittävän siittävien
(siittäväin)
partitiivi siittävää siittäviä
akkusatiivi siittävä; siittävän siittävät
sisäpaikallissijat
inessiivi siittävässä siittävissä
elatiivi siittävästä siittävistä
illatiivi siittävään siittäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi siittävällä siittävillä
ablatiivi siittävältä siittäviltä
allatiivi siittävälle siittäville
muut sijamuodot
essiivi siittävänä siittävinä
translatiivi siittäväksi siittäviksi
abessiivi siittävättä siittävittä
instruktiivi siittävin
komitatiivi siittävine

siittävä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä siittää

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi siittävä siittävät
genetiivi siittävän siittävien
(siittäväin)
partitiivi siittävää siittäviä
akkusatiivi siittävä; siittävän siittävät
sisäpaikallissijat
inessiivi siittävässä siittävissä
elatiivi siittävästä siittävistä
illatiivi siittävään siittäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi siittävällä siittävillä
ablatiivi siittävältä siittäviltä
allatiivi siittävälle siittäville
muut sijamuodot
essiivi siittävänä siittävinä
translatiivi siittäväksi siittäviksi
abessiivi siittävättä siittävittä
instruktiivi siittävin
komitatiivi siittävine