sijoittunut
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaasijoittunut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä sijoittua
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sijoittunut | sijoittuneet |
genetiivi | sijoittuneen | sijoittuneiden sijoittuneitten |
partitiivi | sijoittunutta | sijoittuneita |
akkusatiivi | sijoittunut; sijoittuneen |
sijoittuneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | sijoittuneessa | sijoittuneissa |
elatiivi | sijoittuneesta | sijoittuneista |
illatiivi | sijoittuneeseen | sijoittuneisiin sijoittuneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | sijoittuneella | sijoittuneilla |
ablatiivi | sijoittuneelta | sijoittuneilta |
allatiivi | sijoittuneelle | sijoittuneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | sijoittuneena | sijoittuneina |
translatiivi | sijoittuneeksi | sijoittuneiksi |
abessiivi | sijoittuneetta | sijoittuneitta |
instruktiivi | – | sijoittunein |
komitatiivi | – | sijoittuneine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | sijoittunee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
sijoittunut- |