sinkoava
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaasinkoava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä singota
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sinkoava | sinkoavat |
genetiivi | sinkoavan | sinkoavien (sinkoavain) |
partitiivi | sinkoavaa | sinkoavia |
akkusatiivi | sinkoava; sinkoavan |
sinkoavat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | sinkoavassa | sinkoavissa |
elatiivi | sinkoavasta | sinkoavista |
illatiivi | sinkoavaan | sinkoaviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | sinkoavalla | sinkoavilla |
ablatiivi | sinkoavalta | sinkoavilta |
allatiivi | sinkoavalle | sinkoaville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | sinkoavana | sinkoavina |
translatiivi | sinkoavaksi | sinkoaviksi |
abessiivi | sinkoavatta | sinkoavitta |
instruktiivi | – | sinkoavin |
komitatiivi | – | sinkoavine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} |