sivuttava
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
sivuttava
- (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä sivuta
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sivuttava | sivuttavat |
| genetiivi | sivuttavan | sivuttavien (sivuttavain) |
| partitiivi | sivuttavaa | sivuttavia |
| akkusatiivi | sivuttava; sivuttavan | sivuttavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sivuttavassa | sivuttavissa |
| elatiivi | sivuttavasta | sivuttavista |
| illatiivi | sivuttavaan | sivuttaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sivuttavalla | sivuttavilla |
| ablatiivi | sivuttavalta | sivuttavilta |
| allatiivi | sivuttavalle | sivuttaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sivuttavana | sivuttavina |
| translatiivi | sivuttavaksi | sivuttaviksi |
| abessiivi | sivuttavatta | sivuttavitta |
| instruktiivi | – | sivuttavin |
| komitatiivi | – | sivuttavine |
Verbi muokkaa
sivuttava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä sivuttaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sivuttava | sivuttavat |
| genetiivi | sivuttavan | sivuttavien (sivuttavain) |
| partitiivi | sivuttavaa | sivuttavia |
| akkusatiivi | sivuttava; sivuttavan | sivuttavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sivuttavassa | sivuttavissa |
| elatiivi | sivuttavasta | sivuttavista |
| illatiivi | sivuttavaan | sivuttaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sivuttavalla | sivuttavilla |
| ablatiivi | sivuttavalta | sivuttavilta |
| allatiivi | sivuttavalle | sivuttaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sivuttavana | sivuttavina |
| translatiivi | sivuttavaksi | sivuttaviksi |
| abessiivi | sivuttavatta | sivuttavitta |
| instruktiivi | – | sivuttavin |
| komitatiivi | – | sivuttavine |