soittava

Suomi

Verbi

soittava

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä soittaa

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	soittava	soittavat
genetiivi	soittavan	soittavien (soittavain)
partitiivi	soittavaa	soittavia
akkusatiivi	soittava; soittavan	soittavat
sisäpaikallissijat
inessiivi	soittavassa	soittavissa
elatiivi	soittavasta	soittavista
illatiivi	soittavaan	soittaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	soittavalla	soittavilla
ablatiivi	soittavalta	soittavilta
allatiivi	soittavalle	soittaville
muut sijamuodot
essiivi	soittavana	soittavina
translatiivi	soittavaksi	soittaviksi
abessiivi	soittavatta	soittavitta
instruktiivi	–	soittavin
komitatiivi	–	soittavine