sokeltava
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaasokeltava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä sokeltaa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sokeltava | sokeltavat |
genetiivi | sokeltavan | sokeltavien (sokeltavain) |
partitiivi | sokeltavaa | sokeltavia |
akkusatiivi | sokeltava; sokeltavan |
sokeltavat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | sokeltavassa | sokeltavissa |
elatiivi | sokeltavasta | sokeltavista |
illatiivi | sokeltavaan | sokeltaviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | sokeltavalla | sokeltavilla |
ablatiivi | sokeltavalta | sokeltavilta |
allatiivi | sokeltavalle | sokeltaville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | sokeltavana | sokeltavina |
translatiivi | sokeltavaksi | sokeltaviksi |
abessiivi | sokeltavatta | sokeltavitta |
instruktiivi | – | sokeltavin |
komitatiivi | – | sokeltavine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} |