| Taivutus
|
| sijamuoto |
yksikkö |
monikko
|
| kieliopilliset sijamuodot
|
| nominatiivi
|
soluttautumaton
|
soluttautumattomat
|
| genetiivi
|
soluttautumattoman
|
soluttautumattomien
(soluttautumatonten)
|
| partitiivi
|
soluttautumatonta
|
soluttautumattomia
|
| akkusatiivi
|
soluttautumaton;
soluttautumattoman
|
soluttautumattomat
|
| sisäpaikallissijat
|
| inessiivi
|
soluttautumattomassa
|
soluttautumattomissa
|
| elatiivi
|
soluttautumattomasta
|
soluttautumattomista
|
| illatiivi
|
soluttautumattomaan
|
soluttautumattomiin
|
| ulkopaikallissijat
|
| adessiivi
|
soluttautumattomalla
|
soluttautumattomilla
|
| ablatiivi
|
soluttautumattomalta
|
soluttautumattomilta
|
| allatiivi
|
soluttautumattomalle
|
soluttautumattomille
|
| muut sijamuodot
|
| essiivi
|
soluttautumattomana
(soluttautumatonna)
|
soluttautumattomina
|
| translatiivi
|
soluttautumattomaksi
|
soluttautumattomiksi
|
| abessiivi
|
soluttautumattomatta
|
soluttautumattomitta
|
| instruktiivi
|
–
|
soluttautumattomin
|
| komitatiivi
|
–
|
soluttautumattomine
|
| vartalot
|
| vokaalivartalo
|
{{{vart.vok}}}
|
| heikko vartalo
|
{{{vart.heik}}}
|
| vahva vartalo
|
{{{vart.vah}}}
|
konsonantti-
vartalo
|
{{{vart.kons}}}
|
