soseuttanut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä soseuttaa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi soseuttanut soseuttaneet
genetiivi soseuttaneen soseuttaneiden
soseuttaneitten
partitiivi soseuttanutta soseuttaneita
akkusatiivi soseuttanut; soseuttaneen soseuttaneet
sisäpaikallissijat
inessiivi soseuttaneessa soseuttaneissa
elatiivi soseuttaneesta soseuttaneista
illatiivi soseuttaneeseen soseuttaneisiin
soseuttaneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi soseuttaneella soseuttaneilla
ablatiivi soseuttaneelta soseuttaneilta
allatiivi soseuttaneelle soseuttaneille
muut sijamuodot
essiivi soseuttaneena soseuttaneina
translatiivi soseuttaneeksi soseuttaneiksi
abessiivi soseuttaneetta soseuttaneitta
instruktiivi soseuttanein
komitatiivi soseuttaneine