EnglantiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

spirit (monikko spirits)

  1. henki
  2. (filosofia, psykologia, metafysiikka, uskonto) sielu
  3. ajatusmaailma, sisin olemus; mieli, mielenlaatu; yhteishenki
  4. (mytologia) henkiolento; aave, haamu
  5. rohkeus, itsetunto, itseluottamus, usko
  6. elinvoima, eloisuus, vauhti, into
  7. tulisuus, temperamentti
  8. väkiviina, sprii
  9. (monikollinen) mieliala
    He is in good spirits. Hän on hyvällä tuulella.

RomaniaMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

genetiivi/datiivi
yksikkö unui spirit
määräinen spiritului
monikkounor spirite
määräinenspiritelor

spirit n. (määräinen: spiritulmonikko: spirite, määräinen: spiritele)

  1. henki

Liittyvät sanatMuokkaa