Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

splitannut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä splitata

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi splitannut splitanneet
genetiivi splitanneen splitanneiden
splitanneitten
partitiivi splitannutta splitanneita
akkusatiivi splitannut; splitanneen splitanneet
sisäpaikallissijat
inessiivi splitanneessa splitanneissa
elatiivi splitanneesta splitanneista
illatiivi splitanneeseen splitanneisiin
splitanneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi splitanneella splitanneilla
ablatiivi splitanneelta splitanneilta
allatiivi splitanneelle splitanneille
muut sijamuodot
essiivi splitanneena splitanneina
translatiivi splitanneeksi splitanneiksi
abessiivi splitanneetta splitanneitta
instruktiivi splitannein
komitatiivi splitanneine