sujunut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä sujua

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sujunut sujuneet
genetiivi sujuneen sujuneiden
sujuneitten
partitiivi sujunutta sujuneita
akkusatiivi sujunut; sujuneen sujuneet
sisäpaikallissijat
inessiivi sujuneessa sujuneissa
elatiivi sujuneesta sujuneista
illatiivi sujuneeseen sujuneisiin
sujuneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi sujuneella sujuneilla
ablatiivi sujuneelta sujuneilta
allatiivi sujuneelle sujuneille
muut sijamuodot
essiivi sujuneena sujuneina
translatiivi sujuneeksi sujuneiksi
abessiivi sujuneetta sujuneitta
instruktiivi sujunein
komitatiivi sujuneine