suomentanut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä suomentaa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi suomentanut suomentaneet
genetiivi suomentaneen suomentaneiden
suomentaneitten
partitiivi suomentanutta suomentaneita
akkusatiivi suomentanut; suomentaneen suomentaneet
sisäpaikallissijat
inessiivi suomentaneessa suomentaneissa
elatiivi suomentaneesta suomentaneista
illatiivi suomentaneeseen suomentaneisiin
suomentaneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi suomentaneella suomentaneilla
ablatiivi suomentaneelta suomentaneilta
allatiivi suomentaneelle suomentaneille
muut sijamuodot
essiivi suomentaneena suomentaneina
translatiivi suomentaneeksi suomentaneiksi
abessiivi suomentaneetta suomentaneitta
instruktiivi suomentanein
komitatiivi suomentaneine