suostuva
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
suostuva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä suostua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | suostuva | suostuvat |
| genetiivi | suostuvan | suostuvien (suostuvain) |
| partitiivi | suostuvaa | suostuvia |
| akkusatiivi | suostuva; suostuvan | suostuvat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | suostuvassa | suostuvissa |
| elatiivi | suostuvasta | suostuvista |
| illatiivi | suostuvaan | suostuviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | suostuvalla | suostuvilla |
| ablatiivi | suostuvalta | suostuvilta |
| allatiivi | suostuvalle | suostuville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | suostuvana | suostuvina |
| translatiivi | suostuvaksi | suostuviksi |
| abessiivi | suostuvatta | suostuvitta |
| instruktiivi | – | suostuvin |
| komitatiivi | – | suostuvine |