suotava
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
suotava
- (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä suoda
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | suotatava | suotatavat |
| genetiivi | suotatavan | suotatavien (suotatavain) |
| partitiivi | suotatavaa | suotatavia |
| akkusatiivi | suotatava; suotatavan | suotatavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | suotatavassa | suotatavissa |
| elatiivi | suotatavasta | suotatavista |
| illatiivi | suotatavaan | suotataviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | suotatavalla | suotatavilla |
| ablatiivi | suotatavalta | suotatavilta |
| allatiivi | suotatavalle | suotataville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | suotatavana | suotatavina |
| translatiivi | suotatavaksi | suotataviksi |
| abessiivi | suotatavatta | suotatavitta |
| instruktiivi | – | suotatavin |
| komitatiivi | – | suotatavine |
Verbi muokkaa
suotava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä suotaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | suotava | suotavat |
| genetiivi | suotavan | suotavien (suotavain) |
| partitiivi | suotavaa | suotavia |
| akkusatiivi | suotava; suotavan | suotavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | suotavassa | suotavissa |
| elatiivi | suotavasta | suotavista |
| illatiivi | suotavaan | suotaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | suotavalla | suotavilla |
| ablatiivi | suotavalta | suotavilta |
| allatiivi | suotavalle | suotaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | suotavana | suotavina |
| translatiivi | suotavaksi | suotaviksi |
| abessiivi | suotavatta | suotavitta |
| instruktiivi | – | suotavin |
| komitatiivi | – | suotavine |