synkistyvä

Suomi

Verbi

synkistyvä

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä synkistyä

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	synkistyvä	synkistyvät
genetiivi	synkistyvän	synkistyvien (synkistyväin)
partitiivi	synkistyvää	synkistyviä
akkusatiivi	synkistyvä; synkistyvän	synkistyvät
sisäpaikallissijat
inessiivi	synkistyvässä	synkistyvissä
elatiivi	synkistyvästä	synkistyvistä
illatiivi	synkistyvään	synkistyviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	synkistyvällä	synkistyvillä
ablatiivi	synkistyvältä	synkistyviltä
allatiivi	synkistyvälle	synkistyville
muut sijamuodot
essiivi	synkistyvänä	synkistyvinä
translatiivi	synkistyväksi	synkistyviksi
abessiivi	synkistyvättä	synkistyvittä
instruktiivi	–	synkistyvin
komitatiivi	–	synkistyvine