synkronoiva

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä synkronoida

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi synkronoiva synkronoivat
genetiivi synkronoivan synkronoivien
(synkronoivain)
partitiivi synkronoivaa synkronoivia
akkusatiivi synkronoiva; synkronoivan synkronoivat
sisäpaikallissijat
inessiivi synkronoivassa synkronoivissa
elatiivi synkronoivasta synkronoivista
illatiivi synkronoivaan synkronoiviin
ulkopaikallissijat
adessiivi synkronoivalla synkronoivilla
ablatiivi synkronoivalta synkronoivilta
allatiivi synkronoivalle synkronoiville
muut sijamuodot
essiivi synkronoivana synkronoivina
translatiivi synkronoivaksi synkronoiviksi
abessiivi synkronoivatta synkronoivitta
instruktiivi synkronoivin
komitatiivi synkronoivine