tärisevä
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaatärisevä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä täristä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tärisevä | tärisevät |
| genetiivi | tärisevän | tärisevien (täriseväin) |
| partitiivi | tärisevää | täriseviä |
| akkusatiivi | tärisevä; tärisevän |
tärisevät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tärisevässä | tärisevissä |
| elatiivi | tärisevästä | tärisevistä |
| illatiivi | tärisevään | täriseviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tärisevällä | tärisevillä |
| ablatiivi | tärisevältä | täriseviltä |
| allatiivi | tärisevälle | täriseville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tärisevänä | tärisevinä |
| translatiivi | täriseväksi | täriseviksi |
| abessiivi | tärisevättä | tärisevittä |
| instruktiivi | – | tärisevin |
| komitatiivi | – | tärisevine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | tärisevä- | |
| vahva vartalo | tärisevä- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |