tärvellyt

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä tärvellä

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tärvellyt tärvelleet
genetiivi tärvelleen tärvelleiden
tärvelleitten
partitiivi tärvellyttä tärvelleitä
akkusatiivi tärvellyt; tärvelleen tärvelleet
sisäpaikallissijat
inessiivi tärvelleessä tärvelleissä
elatiivi tärvelleestä tärvelleistä
illatiivi tärvelleeseen tärvelleisiin
tärvelleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi tärvelleellä tärvelleillä
ablatiivi tärvelleeltä tärvelleiltä
allatiivi tärvelleelle tärvelleille
muut sijamuodot
essiivi tärvelleenä tärvelleinä
translatiivi tärvelleeksi tärvelleiksi
abessiivi tärvelleettä tärvelleittä
instruktiivi tärvellein
komitatiivi tärvelleine