täsmentänyt

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä täsmentää

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi täsmentänyt täsmentäneet
genetiivi täsmentäneen täsmentäneiden
täsmentäneitten
partitiivi täsmentänyttä täsmentäneitä
akkusatiivi täsmentänyt; täsmentäneen täsmentäneet
sisäpaikallissijat
inessiivi täsmentäneessä täsmentäneissä
elatiivi täsmentäneestä täsmentäneistä
illatiivi täsmentäneeseen täsmentäneisiin
täsmentäneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi täsmentäneellä täsmentäneillä
ablatiivi täsmentäneeltä täsmentäneiltä
allatiivi täsmentäneelle täsmentäneille
muut sijamuodot
essiivi täsmentäneenä täsmentäneinä
translatiivi täsmentäneeksi täsmentäneiksi
abessiivi täsmentäneettä täsmentäneittä
instruktiivi täsmentänein
komitatiivi täsmentäneine