täydentänyt

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä täydentää

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi täydentänyt täydentäneet
genetiivi täydentäneen täydentäneiden
täydentäneitten
partitiivi täydentänyttä täydentäneitä
akkusatiivi täydentänyt; täydentäneen täydentäneet
sisäpaikallissijat
inessiivi täydentäneessä täydentäneissä
elatiivi täydentäneestä täydentäneistä
illatiivi täydentäneeseen täydentäneisiin
täydentäneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi täydentäneellä täydentäneillä
ablatiivi täydentäneeltä täydentäneiltä
allatiivi täydentäneelle täydentäneille
muut sijamuodot
essiivi täydentäneenä täydentäneinä
translatiivi täydentäneeksi täydentäneiksi
abessiivi täydentäneettä täydentäneittä
instruktiivi täydentänein
komitatiivi täydentäneine