törmännyt

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä törmätä

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi törmännyt törmänneet
genetiivi törmänneen törmänneiden
törmänneitten
partitiivi törmännyttä törmänneitä
akkusatiivi törmännyt; törmänneen törmänneet
sisäpaikallissijat
inessiivi törmänneessä törmänneissä
elatiivi törmänneestä törmänneistä
illatiivi törmänneeseen törmänneisiin
törmänneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi törmänneellä törmänneillä
ablatiivi törmänneeltä törmänneiltä
allatiivi törmänneelle törmänneille
muut sijamuodot
essiivi törmänneenä törmänneinä
translatiivi törmänneeksi törmänneiksi
abessiivi törmänneettä törmänneittä
instruktiivi törmännein
komitatiivi törmänneine