tainnuttava
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
tainnuttava
- (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä taintua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tainnuttava | tainnuttavat |
| genetiivi | tainnuttavan | tainnuttavien (tainnuttavain) |
| partitiivi | tainnuttavaa | tainnuttavia |
| akkusatiivi | tainnuttava; tainnuttavan | tainnuttavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tainnuttavassa | tainnuttavissa |
| elatiivi | tainnuttavasta | tainnuttavista |
| illatiivi | tainnuttavaan | tainnuttaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tainnuttavalla | tainnuttavilla |
| ablatiivi | tainnuttavalta | tainnuttavilta |
| allatiivi | tainnuttavalle | tainnuttaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tainnuttavana | tainnuttavina |
| translatiivi | tainnuttavaksi | tainnuttaviksi |
| abessiivi | tainnuttavatta | tainnuttavitta |
| instruktiivi | – | tainnuttavin |
| komitatiivi | – | tainnuttavine |
Verbi muokkaa
tainnuttava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä tainnuttaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tainnuttava | tainnuttavat |
| genetiivi | tainnuttavan | tainnuttavien (tainnuttavain) |
| partitiivi | tainnuttavaa | tainnuttavia |
| akkusatiivi | tainnuttava; tainnuttavan | tainnuttavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tainnuttavassa | tainnuttavissa |
| elatiivi | tainnuttavasta | tainnuttavista |
| illatiivi | tainnuttavaan | tainnuttaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tainnuttavalla | tainnuttavilla |
| ablatiivi | tainnuttavalta | tainnuttavilta |
| allatiivi | tainnuttavalle | tainnuttaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tainnuttavana | tainnuttavina |
| translatiivi | tainnuttavaksi | tainnuttaviksi |
| abessiivi | tainnuttavatta | tainnuttavitta |
| instruktiivi | – | tainnuttavin |
| komitatiivi | – | tainnuttavine |