takkuuntunut
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaatakkuuntunut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä takkuuntua
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | takkuuntunut | takkuuntuneet |
genetiivi | takkuuntuneen | takkuuntuneiden takkuuntuneitten |
partitiivi | takkuuntunutta | takkuuntuneita |
akkusatiivi | takkuuntunut; takkuuntuneen |
takkuuntuneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | takkuuntuneessa | takkuuntuneissa |
elatiivi | takkuuntuneesta | takkuuntuneista |
illatiivi | takkuuntuneeseen | takkuuntuneisiin takkuuntuneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | takkuuntuneella | takkuuntuneilla |
ablatiivi | takkuuntuneelta | takkuuntuneilta |
allatiivi | takkuuntuneelle | takkuuntuneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | takkuuntuneena | takkuuntuneina |
translatiivi | takkuuntuneeksi | takkuuntuneiksi |
abessiivi | takkuuntuneetta | takkuuntuneitta |
instruktiivi | – | takkuuntunein |
komitatiivi | – | takkuuntuneine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} |