Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

tarkkaileva

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä tarkkailla

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tarkkaileva tarkkailevat
genetiivi tarkkailevan tarkkailevien
(tarkkailevain)
partitiivi tarkkailevaa tarkkailevia
akkusatiivi tarkkaileva; tarkkailevan tarkkailevat
sisäpaikallissijat
inessiivi tarkkailevassa tarkkailevissa
elatiivi tarkkailevasta tarkkailevista
illatiivi tarkkailevaan tarkkaileviin
ulkopaikallissijat
adessiivi tarkkailevalla tarkkailevilla
ablatiivi tarkkailevalta tarkkailevilta
allatiivi tarkkailevalle tarkkaileville
muut sijamuodot
essiivi tarkkailevana tarkkailevina
translatiivi tarkkailevaksi tarkkaileviksi
abessiivi tarkkailevatta tarkkailevitta
instruktiivi tarkkailevin
komitatiivi tarkkailevine