tasapäistävä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä tasapäistää

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tasapäistävä tasapäistävät
genetiivi tasapäistävän tasapäistävien
(tasapäistäväin)
partitiivi tasapäistävää tasapäistäviä
akkusatiivi tasapäistävä; tasapäistävän tasapäistävät
sisäpaikallissijat
inessiivi tasapäistävässä tasapäistävissä
elatiivi tasapäistävästä tasapäistävistä
illatiivi tasapäistävään tasapäistäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi tasapäistävällä tasapäistävillä
ablatiivi tasapäistävältä tasapäistäviltä
allatiivi tasapäistävälle tasapäistäville
muut sijamuodot
essiivi tasapäistävänä tasapäistävinä
translatiivi tasapäistäväksi tasapäistäviksi
abessiivi tasapäistävättä tasapäistävittä
instruktiivi tasapäistävin
komitatiivi tasapäistävine