tasapainoileva

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä tasapainoilla

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tasapainoileva tasapainoilevat
genetiivi tasapainoilevan tasapainoilevien
(tasapainoilevain)
partitiivi tasapainoilevaa tasapainoilevia
akkusatiivi tasapainoileva; tasapainoilevan tasapainoilevat
sisäpaikallissijat
inessiivi tasapainoilevassa tasapainoilevissa
elatiivi tasapainoilevasta tasapainoilevista
illatiivi tasapainoilevaan tasapainoileviin
ulkopaikallissijat
adessiivi tasapainoilevalla tasapainoilevilla
ablatiivi tasapainoilevalta tasapainoilevilta
allatiivi tasapainoilevalle tasapainoileville
muut sijamuodot
essiivi tasapainoilevana tasapainoilevina
translatiivi tasapainoilevaksi tasapainoileviksi
abessiivi tasapainoilevatta tasapainoilevitta
instruktiivi tasapainoilevin
komitatiivi tasapainoilevine