taustoittava
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaataustoittava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä taustoittaa
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | taustoittava | taustoittavat |
| genetiivi | taustoittavan | taustoittavien (taustoittavain) |
| partitiivi | taustoittavaa | taustoittavia |
| akkusatiivi | taustoittava; taustoittavan |
taustoittavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | taustoittavassa | taustoittavissa |
| elatiivi | taustoittavasta | taustoittavista |
| illatiivi | taustoittavaan | taustoittaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | taustoittavalla | taustoittavilla |
| ablatiivi | taustoittavalta | taustoittavilta |
| allatiivi | taustoittavalle | taustoittaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | taustoittavana | taustoittavina |
| translatiivi | taustoittavaksi | taustoittaviksi |
| abessiivi | taustoittavatta | taustoittavitta |
| instruktiivi | – | taustoittavin |
| komitatiivi | – | taustoittavine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
| heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
| vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
| konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} | |