teeskentelevä
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaateeskentelevä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä teeskennellä
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | teeskentelevä | teeskentelevät |
| genetiivi | teeskentelevän | teeskentelevien (teeskenteleväin) |
| partitiivi | teeskentelevää | teeskenteleviä |
| akkusatiivi | teeskentelevä; teeskentelevän |
teeskentelevät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | teeskentelevässä | teeskentelevissä |
| elatiivi | teeskentelevästä | teeskentelevistä |
| illatiivi | teeskentelevään | teeskenteleviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | teeskentelevällä | teeskentelevillä |
| ablatiivi | teeskentelevältä | teeskenteleviltä |
| allatiivi | teeskentelevälle | teeskenteleville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | teeskentelevänä | teeskentelevinä |
| translatiivi | teeskenteleväksi | teeskenteleviksi |
| abessiivi | teeskentelevättä | teeskentelevittä |
| instruktiivi | – | teeskentelevin |
| komitatiivi | – | teeskentelevine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | teeskentelevä- | |
| vahva vartalo | teeskentelevä- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |