teetettävä

  1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä teettää

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi teetettävä teetettävät
genetiivi teetettävän teetettävien
(teetettäväin)
partitiivi teetettävää teetettäviä
akkusatiivi teetettävä; teetettävän teetettävät
sisäpaikallissijat
inessiivi teetettävässä teetettävissä
elatiivi teetettävästä teetettävistä
illatiivi teetettävään teetettäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi teetettävällä teetettävillä
ablatiivi teetettävältä teetettäviltä
allatiivi teetettävälle teetettäville
muut sijamuodot
essiivi teetettävänä teetettävinä
translatiivi teetettäväksi teetettäviksi
abessiivi teetettävättä teetettävittä
instruktiivi teetettävin
komitatiivi teetettävine