teettävä

Suomi

Verbi

teettävä

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä teettää

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	teettävä	teettävät
genetiivi	teettävän	teettävien (teettäväin)
partitiivi	teettävää	teettäviä
akkusatiivi	teettävä; teettävän	teettävät
sisäpaikallissijat
inessiivi	teettävässä	teettävissä
elatiivi	teettävästä	teettävistä
illatiivi	teettävään	teettäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	teettävällä	teettävillä
ablatiivi	teettävältä	teettäviltä
allatiivi	teettävälle	teettäville
muut sijamuodot
essiivi	teettävänä	teettävinä
translatiivi	teettäväksi	teettäviksi
abessiivi	teettävättä	teettävittä
instruktiivi	–	teettävin
komitatiivi	–	teettävine