telkeävä

Suomi

Verbi

telkeävä

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä teljetä

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	telkeävä	telkeävät
genetiivi	telkeävän	telkeävien (telkeäväin)
partitiivi	telkeävää	telkeäviä
akkusatiivi	telkeävä; telkeävän	telkeävät
sisäpaikallissijat
inessiivi	telkeävässä	telkeävissä
elatiivi	telkeävästä	telkeävistä
illatiivi	telkeävään	telkeäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	telkeävällä	telkeävillä
ablatiivi	telkeävältä	telkeäviltä
allatiivi	telkeävälle	telkeäville
muut sijamuodot
essiivi	telkeävänä	telkeävinä
translatiivi	telkeäväksi	telkeäviksi
abessiivi	telkeävättä	telkeävittä
instruktiivi	–	telkeävin
komitatiivi	–	telkeävine