tiinehtänyt

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä tiinehtää

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tiinehtänyt tiinehtäneet
genetiivi tiinehtäneen tiinehtäneiden
tiinehtäneitten
partitiivi tiinehtänyttä tiinehtäneitä
akkusatiivi tiinehtänyt; tiinehtäneen tiinehtäneet
sisäpaikallissijat
inessiivi tiinehtäneessä tiinehtäneissä
elatiivi tiinehtäneestä tiinehtäneistä
illatiivi tiinehtäneeseen tiinehtäneisiin
tiinehtäneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi tiinehtäneellä tiinehtäneillä
ablatiivi tiinehtäneeltä tiinehtäneiltä
allatiivi tiinehtäneelle tiinehtäneille
muut sijamuodot
essiivi tiinehtäneenä tiinehtäneinä
translatiivi tiinehtäneeksi tiinehtäneiksi
abessiivi tiinehtäneettä tiinehtäneittä
instruktiivi tiinehtänein
komitatiivi tiinehtäneine